sinettisivu JUDON SINETTISEUROJEN KRITEERIT: 1. Jokainen lapsi ja nuori tulee huomioiduksi - tasavertainen jäsenyys ryhmässä (ulkonäkö, ihon väri, vammaisuus/vammattomuus, kieli, uskonto)
- seurassa on erityisryhmä tai valmius perustaa tarvittaessa sellainen. Tai erityistarpeessa olevat lapset ja nuoret voidaan turvallisesti integroida lasten ryhmiin.
- lapsen arvostaminen ei ole riippuvainen voittamisesta kaikkia kannustetaan taitotasosta riippumatta
- lapsesta ollaan kiinnostuneita ja hän saa palautetta rakentavassa hengessä
2. Judoseurassa toteutuu liikunnan monipuolisuus - ohjelmassa monipuolista liikuntaa, jossa käytetään hyväksi myös muita lajeja esim. patikka- ja uintireissut, lajikokeilut
- muihin lajeihin suhtaudutaan positiivisesti (tavoitteena elinikäinen liikuntaharrastus)
- viihtymiseen kiinnitetään huomiota (jokaiselle jotain...)
- toiminta ei ole liian ryppyotsaista, oppiminen tapahtuu leikin kautta
3. Judoseurassa otetaan huomioon kasvatukselliset asiat - judokäytös opitaan toiminnan kautta ja aikuiset ovat esimerkkejä
- kasvun asioihin kiinnitetään huomiota ja ollaan yhteistyössä kodin kanssa
- vanhempien ja lasten kanssa sovitaan ryhmälle omat pelisäännöt, joissa judokäytös ja periaatteet tulevat esiin sekä niitä siirretään tatamin ulkopuolelle.
4. Lasten ja nuorten ohjaajina/valmentajina toimivat ovat saaneet koulutuksen tehtävään - ohjaajille ja valmentajille on Nuori Suomi - ideologia tuttu.
- ohjaajat ja valmentajat ovat käyneet NS - ohjaajakoulutuksen sekä Muksujudo-ohjaajakoulutukset
- judoseurassa tuetaan keskinäisen tiedon ja taidon jakamista. Ohjaajaillat seurassa.
5. Judoseura kannustaa lasten ja nuorten parissa toimivia henkilöitä - arvokas työ huomioidaan palkitsemalla ja kiittämällä ohjaajia, valmentajia ja muita toimijoita
- seurassa on nimetty kannustamisen vastuuhenkilö tai - ryhmä
- ohjaajan kehittymiseen seurassa panostetaan koulutusten ja oman harjoittelun kautta. Kannustetaan vyöarvon korottamiseen.
- ohjaajia ei polteta loppuun!
6. Judoseuran kaikissa lasten ja nuorten ryhmissä on sovittu pelisäännöt sekä vanhempien että lasten ja nuorten kanssa - pelisääntöjen tavoitteena on löytää lasten liikunnan tarkoitus, sellainen liikunta ja urheilu, joka on lapsen sisällä
- yhteisten toimintatapojen sopimista niiden kanssa, joille lapsen paras on tärkeintä
7. Judoseurassa on nimetty nuorisotoiminnan vastuuhenkilö - vastuuhenkilöllä on hyvä olla myös tukihenkilö, jonka kanssa voi vaihtaa luottamuksellisesti ajatuksia ja tuulettaa omia tunteita
- nuorisovastaava tms. osallistuu Sinettiseuratapaamiseen vuosittain
8. Judoseura hyödyntää Sinettiä tiedottamisessaan - kirjeet, kotisivut, T-paita, verkkarit, salin seinä jne.
9. Seuralla tulee olla kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja - tavoista. 10. Judoseura raportoi Judoliittoon lasten ja nuorten toiminnasta vuosittain - judoseura toimittaa Judoliittoon 31.12. mennessä kuluneen vuoden toimintakertomuksen lasten ja nuorten toiminnan osalta.
- toimintakertomus on pituudeltaan enintään kaksi A4 sivua tekstiä, taulukoita tms.
- toimintakertomuksessa tulevat esiin ainakin seuraavat asiat:
- Seura
- Nuorisovastaavan nimi ja yhteystiedot
- Lasten ryhmien määrä ja harjoituskerrat
- Nuorten ryhmien määrä ja harjoituskerrat
- Milloin em. ryhmät sopineet pelisäännöt
- Monipuolisuutta lisäävät toimet
- Ohjaaja/valmentajakoulutuksiin osallistuneet
- Muut, kuin judolliset tapahtumat lapsille tai nuorille (jos järjestetään)
- Muut asiat, jotka seura haluaa tuoda esiin
SINETTISEURAKESKUSTELU KEURUULLA KEJUBOSSA 24.9.2003 - Seurassa jäseniä yhteensä 39 (4.9.2003), joista alle 13-vuotiata 21, 13-18-vuotiaita 8 ja yli 18-vuotiaita 10.
- Seuran judotoiminnanjohtaja Jari Harju ja lasten - ja nuorisotoiminnasta vastaava Satu Kajosmäki.
1. Miten jokainen mukana oleva lapsi tulee huomioiduksi seuranne toiminnassa? Jokaisen lapsen suoritusta seurataan ja palaute annetaan heti yksilöllisesti Jokainen harrastaja saa suullisesti ja erillisillä lapuilla tapahtumista tietoa. ohjaaja eriyttää tehtäviä leikeissä niin, että jokainen lapsi pääsee osallistumaan. Tasapuolisen kohtelun seurantaa tapahtuu jokaisessa harjoituksessa: lapsilta kysytään suoraan ja hiljaisempia jututetaan myös kaksin käytävissä keskusteluissa. Ohjaajat huolehtivat, että kaikilla on samat säännöt. 2. Miten lasten liikunnan monipuolisuus toteutuu seurassanne? Seuralla on käytössä monipuolisesti erilaisia liikuntavälineitä, joita myös käytetään. Harjoituksissa monipuolisesti erilaisia pelejä ja leikkejä, jotka usein poikkeaa täysin judoharjoittelusta. Lapsia kannustetaan muiden lajien pariin ja heille kerrotaan miten judo kehittää liikunnallisia taitoja. Lapsia ei syyllistetä vaikka toinen laji veisi judosta voiton, vaan elinikäisen liikuntaharrastuksen saaminen on tärkeintä. 3. Miten kasvatukselliset asiat on huomioitu seuranne toiminnassa? Toiminnan perustana on pelisääntökeskustelu lasten ja heidän vanhempien kanssa. Ohjaajat käsittelevät kasvatuksellisia asioita keskenään ja kannustavat vanhempia ottamaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Saman aikaisesti ohjataan judokäyttäytymistä, lapsen ikätasolleen sopivalla tavalla. Kasvatustavoitteiden toteutumista seurataan kysymällä lapsilta, esim. kuka muistaa pelisäännöt? Mitä se tarkoittaa? Vanhempien kanssa keskustellaan lapsen kehittymisestä. 4. Minkälaisen koulutuksen lasten ohjaajina ja nuorten valmentajina toimivat henkilöt ovat tehtäviinsä saaneet? Ohjaajia toimii yhteensä 6, joista judossa 3. Kaikki vetäjät eivät ole saaneet Judoliiton Nuori Suomi-koulutusta, vastuuvetäjä kylläkin. Vetäjillä sosiaalialan koulutustausta. 5. Miten seuranne kannustaa lasten ja nuorten parissa toimivia henkilöitä? Muistamiset ja palkinnot jaetaan seuran syyskokouksessa henkilöille, jotka ovat olleet paikalla ja tehneet työnsä hyvin. Seura muistaa jäseniään merkkipäivin, myös ahkeria toimijoita muistetaan seuran laatalla. Seuran hallitus vastaa kiitosten jakamisesta. 6. Onko seuranne kaikissa ryhmissä sovitut pelisäännöt sekä lasten ja nuorten että vanhempien kanssa? Seurassa on pidetty pelisääntökeskustelut alle 13-vuotiaiden ryhmässä ja nuorille keskustelua käydään. Yhteisinä teemoina on ollut liikunnan yksilöllisyys ja leikkimielisyys, tiedotus ja kannustaminen, päihteetön ympäristö ja avoin toiminta. Toteutumista seurataan jokapäiväisessä elämässä yhteydenpidolla mm. lasten ja nuorten vanhempiin. 7. Onko seurassanne nuorisotoimintaan nimetty vastuuhenkilö? Vastuuhenkilönä lasten ja nuortentoiminnassa on Satu Kajosmäki. ja häntä tukee judon toiminnanjohtaja Jari Harju. Seuran hallitus tukee heitä toiminnassa. Yhteistyö on tiivistä, luotettavaa ja hyvin toimivaa. Nuorisovastaavan toimintaan kuuluvat mm. ilmoittelu, Sinettiseura asiat, toiminnan suunnittelu ja toteutus, paikallistukiasiat, yhteydenpito Judoliittoon ja Nuori Suomeen. Ohjaajana lasten harjoituksissa. 8. Miten sinettiä tullaan hyödyntämään seuranne tiedotuksessa? Seuran tiedotteisiin tulee Sinettiseura-logo, myös seuran verryttelyasuihin. Paikallisiin tiedotusvälineisiin otetaan yhteyttä ja asiasta pyritään saamaan mahdollisimman paljon julkisuutta. samalla mainostetaan Nuorta Suomea ja sen toimintaa. seura toivoo Sinetin avulla lisäämään myös jäsenmääräänsä. 24.9.2003 Keuruulla käydyn keskustelun pohjalta lyhennelmän tehnyt Judoliiton koulutus- ja nuorisopäällikkö Kati Myllymäki. Keuruun KeJuBo:a suositellaan Nuoreen Suomeen Sinettiseuraksi, kun: - Nuorten pelisääntökeskustelut on käyty ja lähetetty Judoliiton koulutus- ja nuorisopäällikölle.
- Seuran toimintaorganisaatiokuvaus (lyhyt).
Tampereella 29.9.2003 Kati Myllymäki Koulutus- ja nuorisopäällikkö Suomen Judoliitto ry. SINETTIKESKUSTELU 15.11.2007 - Auditoitavan seuran nimi: Keuruun KeJuBo
- Lajiliitto: Suomen Judoliitto
- Auditointipäivä (pp.kk.vvvv): 15.11.2007
- 1 auditoijan nimi: Marita Kokkonen, 2 auditoijan nimi: Jouni Vatanen
- Seurassa olevien alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä:38
- Seurassa toimivien lasten ja nuorten ohjaajien määrä: 7
ARVIO SINETTIKRITEERIEN TÄYTTYMISESTÄ. Auditoijan arvio siitä, miten seura täyttää ao. kriteerin. - Seura on laatinut oman seuratoimintalinjan, josta ilmenee seuran toimintaperiaatteet sekä -tavat toimia: erinomaisesti
- Seuran toiminta on monipuolista: hyvin
- Seuran toiminta on kasvatuksellista: hyvin
- Seura pitää huolta jokaisesta mukana olevasta lapsesta ja nuoresta: erinomaisesti
- Seurassa ohjaajat ovat käyneet lasten ja nuorten ohjaamiseen tarkoitetun koulutuksen: hyvin
- Seurassa huolehditaan ohjaajien täydennys-/jatkokoulutuksesta: erinomaisesti
- Seurassa kiitetään kaikkia seuratoimihenkilöitä heidän tekemästään arvokkaasta työstä: hyvin
- Seuran alle 16-vuotiaiden ryhmässä on sovittu Pelisäännöt sekä lasten että lasten vanhempien kanssa. 16-18 -vuotiaiden ryhmissä pelisäännöt on sovittu nuorten ja valmentajien kesken: erinomaisesti
- Seurassa on nuorisotoiminnan organisoinnista vastaava henkilö: kylla
- Toimiiko seurassa erityisryhmä/-ryhmiä?: ei
- Kuinka monta erityistarpeessa olevaa lasta ja nuorta on toiminnassa mukana?: 2
- Osallistuiko seura viimeisimpään sinettiseurojen kokoontumiseen?: ei
- Hyviä asioita, joita seuran toiminnasta halutaan tuoda esille: Pieni seura on aktiivisella ja määrätietoisella toiminnalla luonut laadukkaan toimintalinjan huomioiden erityisesti alle 12 -vuotiaiden lasten laadukkaan harjoittelun. Seurassa erityistä tukea tarvitsevat lapset on integroitu ikäryhmänsä mukaiseen ryhmään.
- Lisäksi seuran vastuuvetäjät ovat huomioineet hyvin uudet, nuoret ohjaajat. Ohjaajia kannustetaan sekä luodaan realistisia mahdollisuuksia kouluttaa itseään lisää. Seurassa toimitaan erittäin hyvässä hengessä.
- Asioita, joihin seuran tulisi jatkossa kiinnittää huomiota / kehittää: Oman toiminnan mainostaminen kannattaa nostaa reilusti esiin. Salin seinälle näkyviin ohjaajien koulutusten tasotodistukset. Seuran kotisivut visuaalisesti näyttävämmäksi, jotta jo sieltä näkyy laadukkaan työn jälki.
- Muita havaintoja seuran toiminnasta: Seuralla oma Sali, jonka ovat kunnostaneet hyvin. Seura maksaa tiloista vuokraa, mutta ei kokenut sitä rasitteena. Seuralla suunnitteilla tatamialan laajennus, heti kun jostain rahoitusta löytyy riittävästi.
|